Puhuja: Professori Nina Tynkkynen (Åbo Akademi)
Luennon kieli: suomi

Saako vihreää siirtymää vastustaa? Luento tarkastelee, millaisia jännitteitä vihreä siirtymä synnyttää osallistumisen ja demokratian välille ja miten kuplautuminen sekä siirtymän välttämättömyydeksi kehystäminen vaikuttavat siihen, mitä demokratiassa voidaan vastustaa. Mitä tapahtuu, jos yhteiskunnallisesti tärkeäksi koettu tavoite alkaa näyttäytyä sellaisena, jota ei voi enää asettaa kyseenalaiseksi? Entä missä kulkevat demokraattisen osallistumisen, vastustamisen ja välttämättöminä pidettyjen ratkaisujen rajat?

Puhuja: Professori Kimmo Grönlund (Åbo Akademi)
Luennon kieli: ruotsi

Vad krävs egentligen för att ett land ska räknas som en demokrati? Och när övergår ett politiskt system till att bli en autokrati? Föreläsningen ger en introduktion till hur forskare mäter och klassificerar olika styrelseskick. Med utgångspunkt i den globala demokratiska tillbakagången under de senaste femton åren diskuteras också vilka möjligheter som finns att stärka demokratin och motverka den negativa utvecklingen.

Kuvauksen suomenkielinen käännös:
Mitä oikeastaan vaaditaan, jotta valtio voidaan luokitella demokratiaksi? Entä milloin poliittinen järjestelmä muuttuu autokratiaksi? Luento tarjoaa johdatuksen siihen, miten tutkijat mittaavat ja luokittelevat erilaisia hallintojärjestelmiä. Viimeisten viidentoista vuoden aikana tapahtuneen maailmanlaajuisen demokratian taantumisen näkökulmasta tarkastellaan myös, millaisia mahdollisuuksia on vahvistaa demokratiaa ja ehkäistä tätä kielteistä kehitystä.

Puhuja: Professori Elina Pirjatanniemi (Åbo Akademi)
Luennon kieli: suomi

Poliittisen kulttuurin amerikkalaistuminen, keskusteluilmapiirin kärjistyminen ja kasvava epäluulo instituutioita kohtaan herättävät huolta myös Suomessa. Luennolla tarkastellaan, miten suomalainen oikeusvaltio kestää nykyajan paineet ja missä määrin huoli Yhdysvaltojen tien seuraamisesta on perusteltu.

Puhuja: Tutkijatohtori Albert Weckman (Åbo Akademi)
Luennon kieli: ruotsi

Europas säkerhet bygger inte bara på militär styrka, utan också på politisk sammanhållning och en vilja att försvara gemensamma intressen. Men vad händer när polariseringen och protektionismen ökar, krigströttheten breder ut sig och USA engagemang i Europas säkerhet blir mindre självklart? Föreläsningen diskuterar hur dessa förändringar kan utmana solidariteten inom Europa och de samarbeten som Europas säkerhet vilar på.

Kuvauksen suomenkielinen käännös:
Euroopan turvallisuus ei perustu ainoastaan sotilaalliseen voimaan, vaan myös poliittiseen yhtenäisyyteen ja tahtoon puolustaa yhteisiä etuja. Mutta mitä tapahtuu, kun polarisaatio ja protektionismi lisääntyvät, sotaväsymys leviää ja Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen ei enää ole itsestäänselvyys? Luennolla tarkastellaan, miten nämä muutokset voivat haastaa Euroopan sisäistä solidaarisuutta sekä niitä yhteistyörakenteita, joiden varaan Euroopan turvallisuus rakentuu.

Puhuja: Professori Lauri Rapeli (Åbo Akademi)
Luennon kieli: ruotsi

Demokratin har tappat stöd även i många stabila demokratier, men vem är det egentligen som inte längre vill ha demokrati eller respektera dess spelregler – politiker eller medborgare? Förutom eventuella skillnader mellan politiker och medborgare, visas nya resultat om skillnader i demokratiåsikter mellan politiker och väljare för de olika finländska partierna.

Kuvauksen suomenkielinen käännös:
Demokratian kannatus on heikentynyt myös monissa vakiintuneissa demokratioissa, mutta ketkä oikeastaan eivät enää halua demokratiaa tai kunnioittaa sen pelisääntöjä – poliitikot vai kansalaiset? Luento tarkastelee poliitikkojen ja kansalaisten välisiä mahdollisia eroja suhtautumisessa demokratiaan. Lisäksi esitellään uusia tutkimustuloksia siitä, miten demokratiakäsitykset eroavat poliitikkojen ja eri suomalaisten puolueiden äänestäjien välillä.

Puhuja: Professori Kaisa Herne (Tampereen yliopisto)
Luennon kieli: suomi

Luennolla käsitellään kansalaisten roolia demokratiassa. Usein ajatellaan, että kansalaisia tarvitaan lähinnä äänestäjinä määräajoin toimitetuissa vaaleissa. Vaalien välillä kansalaiset voivat seurata passiivisina demokratian toteutumista. Passiiviset kansalaiset eivät välttämättä osaa kritisoida päättäjiä tai arvioida tehtyjä päätöksiä. Puntaroiva demokratia toivoo kansalaisille aktiivista roolia demokratiassa, ja osallistumista myös vaalien välillä. Millaisia osallistumisen tapoja demokraattinen järjestelmä voi tarjota kansalaisille vaalien välillä? Millaiset tavat ovat toimivia ja demokratiaa vahvistavia?

Kaksikielinen paneelikeskustelu.
Panelistit: Kimmo Grönlund, Elina Pirjatanniemi, Albert Weckman, Lauri Rapeli & Kaisa Herne
Moderaattori: Nina Tynkkynen