STRONG hanke perustuu ajatukseen, että aktiivinen kansalainen on keskeinen osa vahvaa demokratiaa. Tavoitteemme on demokraattisten innovaatioiden, erityisesti kansalaispaneelien, vakiinnuttaminen osaksi suomalaista demokraattista järjestelmää. Kansalaispaneeleja on kokeiltu Suomessa jo melko paljon, mutta niiden toteutukset ovat usein olleet kertaluonteisia ja jääneet irralleen muusta demokraattisesta järjestelmästä. Vaaleilla valitut poliitikot suhtautuvat usein varauksellisesti kansalaispaneeleihin, ehkä siksi että kokevat kansalaispaneelien haastavan omaa asemaansa vastuunalaisina päättäjinä. Näistä syistä toteutimme Vaasan kaupungissa kansalaispaneelin, jossa kokeilimme uudenlaista tapaa luoda vuorovaikutusta kansalaispaneelin osallistujien ja kaupunginvaltuuston välille.
Vaasan kansalaispaneeli toteutettiin yhteistyössä STRONG-hankkeen tutkijoiden ja Vaasan kaupungin viranhaltijoiden kesken. Vaasan kaupungin toiveesta kansalaispaneelin teemana oli tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ja paneelista kirjoitettua raporttia on tarkoitus käyttää tukena, kun Vaasa laatii uutta tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Kansalaispaneelin osallistujat saivat kutsun satunnaisotoksen perusteella (N=20 000), ja moderaattorien ohjaamat pienryhmäkeskustelut toteutettiin verkkokeskusteluina maaliskuussa 2026.
Osallistujat saivat keskustelun pohjaksi tasapuolista tietoa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelut käytiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, myös kansalaispaneelin materiaalit laadittiin näillä kielellä. Satunnaisotoksen vuoksi osallistujajoukko oli sukupuolen, iän ja äidinkielen suhteen monipuolinen. Vaasan kaupungin toiveesta vieraskielistä väestöä oli osallistujissa hieman heidän väestöosuuttaan enemmän. Vaasassa toivottiin, että kansalaispaneelin kautta kaupungilla olisi mahdollisuus kuulla maahanmuuttajataustaista väestöä, jota he muutoin eivät ole tavoittaneet kovin hyvin.
Osallistujat vastasivat laajoihin kyselyihin ennen pienryhmäkeskusteluja ja niiden jälkeen. Kyselyjen avulla selvitämme osallistujien mielipiteiden ja tietotason kehitystä kansalaispaneeliin osallistumisen seurauksena. Kyselyjen perusteella havaitsimme, että osallistujat olivat melko tyytyväisiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen Vaasassa, joskin tyytyväisyys jälkimmäiseen oli hieman alhaisempi. Suosituimpia toimenpiteitä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi olivat turvallisen tilan periaatteiden ottaminen käyttöön kaupungin toimipisteissä, katuturvallisuuden parantaminen ja kotouttamisen kokemusasiantuntijoiden käyttäminen maahanmuuttajien kotoutumisen tukena. Toimenpide-ehdotuksista kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen ja koulunkäynnin tuen keskittäminen kouluihin, joissa oppimistulokset ovat heikoimmat, kasvattivat suosiotaan kansalaispaneeliin osallistumisen seurauksena. Osallistuminen myös paransi tyytyväisyyttä demokratian toimivuuteen Vaasassa. Havaittuja muutoksia voidaan pitää ainakin osittain tietopohjaisina, koska osallistuminen myös lisäsi tietoa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevista kysymyksistä.
Kansalaispaneelin osallistujien ja Vaasan kaupunginvaltuuston jäsenten vuorovaikutuksen lisäämiseksi järjestimme yhteistilaisuuden, jossa osa kansalaispaneelin osallistujista esitti kysymyksiä Vaasan kaupunginvaltuutetuille. Kysymykset oli laadittu etukäteen pienryhmissä. Osallistujien ja valtuutettujen yhteistilaisuus onnistui vahvistamaan valtuutettujen vuorovaikutusta kansalaisten kanssa.
Demokratian tutkijoille Vaasan kansalaispaneeli tuotti tärkeää tietoa. Opimme miten kansalaispaneeli voidaan toteuttaa kolmikielisenä, ja millaisia haasteita monikielinen toteutus tuottaa. Yhteistilaisuus oli tärkeä, koska se osoitti että poliitikkojen ja kansalaispaneelin osallistujien vuorovaikutusta voidaan edistää tuomalla näitä ryhmiä yhteen. Toisaalta tilaisuus osoitti kehityskohteita, esimerkiksi aikaa olisi pitänyt varata enemmän keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tilaisuuden jälkeen syntynyt vapaamuotoinen keskustelu joidenkin osallistujien ja valtuutettujen kesken kertoi vastaavanlaisten tapaamisten tärkeydestä.
Kaisa Herne
Professori, valtio-oppi
Tampereen yliopisto
Strategisen tutkimuksen ohjelmien hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen
neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Rahoituspäätöksen
numero on 365618 ja 365619
